Korvaamaton kovalevy - yhteistyö Aivoliiton kanssa

Aivoliitto on järjestö kaikille, joilla on kehityksellinen kielihäiriö tai jotka ovat sairastaneet aivoverenkiertohäiriön (AVH). Aivoliitto auttaa ja tukee kohderyhmiään elämään hyvää arkea. Lisäksi Aivoliitto tekee aivot ja puheen kattavaa kansanterveystyötä, jonka vaikutukset ulottuvat koko yhteiskuntaan. Tavoitteena on, että yhä harvempi sairastuu aivoverenkiertohäiriöihin Suomessa.

Me Vaeltajankaupassa haluamme tukea tätä tärkeää työtä, koska luonto ja aivojen terveys (kuten muukin terveys) liittyvät vahvasti yhteen. Olemme tukeneet Aivoliiton työtä ostamalla heiltä Korvaamaton kovalevy -pyöräilykypäriä, jotka jaamme asiakkaillemme verkkokaupassa ja myymälässä. Saat pyöräilykypärän kun ostoksesi arvo ylittää 100,00 €. Pyöräilykypäriä on rajoitettu määrä ja kampanja loppuu kun kypärät loppuvat. 

Lue alta Aivoliiton kirjoitus luonnon vaikutuksesta aivojen terveyteen.

aerjae_retkellae_2

Korvaamaton kovalevysi on luonnossa kotonaan

Luonnon hyvinvointi- ja terveysvaikutuksia on tutkittu systemaattisesti 1980-luvulta lähtien. Luontokontakti on osoittautunut kokonaisvaltaiseksi, kaikkia elinjärjestelmiä tukevaksi ja hyvinvointia lisääväksi tekijäksi.  Luonto elvyttää varsinkin tarkeintä pääomaamme, aivoja.

Muistatko, kun viimeksi jämähdit laiturinnokkaan iltautuisen järvimaiseman äärelle? Tai kun uppouduit metsänpohjan suppilovahveromereen, ja kori täyttyi kuin itsekseen. Tunnustelit, nuuhkit, vaistosit suuntia, unohdit ajankulun. Olit tuolloin lumoutunut.

Ympäristöpsykologiassa lumoutumisella tarkoitetaan yrityksetöntä keskittymisen tilaa. Se on rentoa valppautta, jollainen syntyy spontaanisti havainnoidessamme luonnonilmiöitä. Tämä palauttaa henkisestä uupumuksesta, jota tuottaa arkeemme usein liittyvä tahdonvarainen ja pinnistetty keskittyminen. Luonto siis elvyttää ajatustoiminnot lumoamalla. Tila on otollinen aivojen niin kutsutun lepotilaverkoston aktivoitumiselle. Tämä merkitsee useiden aivoalueiden yhteistoimintaa. Asiat yhdistyvät, palaset loksahtelevat, nousee oivalluksia. Lamppu syttyy.

Lumoutumisen tärkeä osatekijä on rentoutuminen, jota luonnossa oleskelu tukee. Tämä on mittalaittein havaittu leposykkeestä, verenpaineesta, ihon sähkönjohtavuudesta ja kasvolihasten jännityksestä. Aivot kiittävät, sillä jatkuva stressi kutistaa hermosoluja ja pitkään jatkuessaan vanhentaa aivoja.

hylje

Altistu kaikin aistein

Ajankäytöstämme kilpailevien asioiden keskellä luonto kannattaa nähdä prioriteettina. Luontoaltistuksen teholle on ratkaisevaa se, että todella antautuu kokemaan luontoa kaikin aistein eikä vain rynnistä sen lävitse älypuhelinta selaillen.

Osa viherympäristön hyvinvointimekanismeista on suoria, kuten puhtaan hapekkaan ilman vaikutus elintoiminnoille. Osa on välillisiä, kuten luonnon liikuttava vaikutus. Suomalaisille luonto onkin tärkein liikuntaympäristö. Ja liikunta puolestaan on suoranainen terveyden yleiseliksiiri, myös aivojen kannalta. Liikkuvan ihmisen aivot näet toimivat optimaalisesti, kun taas paikoilleen jämähtäneellä ne sakkaavat. Liikunta esimerkiksi lisää aivoperäisen hermokasvutekijä BDNF:n ja välittäjäaine serotoniinin tuotantoa. Ilmeisesti jälkimmäisen tekijän vaikutuksesta liikunta voi olla yhtä tehokas helpottaja masennukseen kuin masennuslääkkeet.

Aivojen kannalta on silti eri asia, polkeeko kuntopyörää vai samoaako vaihtelevassa maastossa. Hiiri- ja rottakokeissa on havaittu 1940-luvulta lähtien virikkeellisen ympäristön merkitsevän runsaampia ja kookkaampia aivosoluja, ja dramaattista lisäystä hermosolujen haarautumisessa ja mitassa. Myös ero hippokampuksen eli aivoturson koossa on merkittävä. Luonto, jos mikä, on virikeympäristö lukemattomine aistiärsykkeineen. Ja toisin kuin rakennetun ympäristön, luonnon virikkeet eivät kuormita – vaan lumoavat.

Liikunta siis lisää hippokampuksen kokoa, mikä puolestaan näyttäisi olevan yhteydessä hyvään muistiin. Hippokampus on keskeinen elin myös navigoinnissa ja paikkojen hahmottamisessa. Näin ollen perinteinen kartta kourassa suunnistaminen on aivoteko.

Yksin vai seurassa?

Luontoon on elpymisen kannalta parempi mennä yksin kuin seurassa. Toisaalta luonnossa on luontevaa olla vieraammassakin porukassa. Yhteisöllisyyden kokemisella on merkitystä pääkopan kannalta. Hiirikokeissa sosiaalisen eristyksen on todettu kutistavan aivojen hermosoluja.

Joskus mieli jää junnaamaan samoja ajatuskehiä kuin rikkinäinen äänilevy. Mietteet ovat tyypillisesti kielteisiä. Tätä uuvuttavaa tilaa kutsutaan ruminaatioksi eli kirjaimellisesti märehtimiseksi. Taipumuksen ruminaatioon on osoitettu olevan yhteydessä masennukseen ja muihin mielen sairauksiin.

Vuonna 2015 Stanfordin yliopiston tutkijat testasivat ympäristön vaikutusta ruminaatioon. Kokeeseen osallistui kaksi ryhmää, joista toinen käveli kaupungilla ja toinen luonnossa. Koehenkilöiden aivot kuvannettiin ennen ja jälkeen kävelyn. Ero oli selvä. Luontokävely vaiensi merkittävästi märehtivien aivoalueiden aktiivisuutta, kaupunkikävely taas ei nimeksikään. Samalla kun tossumme pitävät metsäpolkua auki, myös aivoissamme vahvistuvat hermoradat, jotka liittyvät mielialan kohoamiseen. Aivojen plastisuuteen perustuvat muutokset ovat pieniä ja vähittäisiä, mutta kerta kerralta ura vahvistuu. Toistuva mielialan kohoaminen tukee toiveikkuutta ja optimismia.

miehet_jaervellae

Mikrobit mukaan

Psykologisten, fysiologisten ja sosiaalisten vaikutusväylien lisäksi luontoaltistuksen terveyttä suojaava vaikutus perustuu merkittävällä tavalla mikrobien saantiin. Jos ihmiskehon mikrobit kaavittaisiin yhteen kasaan, painaisi se aivojemme verran, ellei enemmänkin. Terveyden kannalta suotuisaa on kehon mikrobiston monimuotoisuus. Lisäksi immuunijärjestelmän terve toiminta vaatii monipuolista mikrobisyötettä.

Puutuva tai etäinen luontokontakti voi olla yhteydessä köyhtyneeseen mikrobistoon ja siitä seuraavalle elimistön krooniseen matala-asteiseen tulehdustilaan eli inflammaatioon. Se on elimistölle, siis myös aivoille, monella tapaa riski. Inflammaatio on yhdistetty häiriintyneen välittäjäainetuotannon kautta muun muassa masennukseen, ahdistukseen, unettomuuteen ja muistiongelmiin.

Luonnon mikrobien saantiin pätee sama ohje kuin psykologisiin hyvinvointivaikutuksiin: anna luonnon tulla sisääsi. Hypistele, nuuski, maista, hengittele, möyryä!

 

Teksti: Marko Leppänen / Aivoliitto

Aivoliiton kotisivu: https://www.aivoliitto.fi/

Aivoliiton Facebook: https://www.facebook.com/aivoliitto/