Suomen parhaat vaellusreitit top 10 - katso Vaeltajankaupan lista

Suomen parhaat vaellusreitit top 10 - katso Vaeltajankaupan lista

Ovatko retkeilyvarusteesi kunnossa ja vaelluskengät huollettu? Hienoa! Mutta et ole vielä päättänyt seuraavaa matkakohdettasi? Ei hätää! Tässä artikkelissa esittelemme Vaeltajan henkilökunnan valitsemat Suomen parhaat vaellusreitit top 10.

Listaltamme löydät luonnollisesti legendaarisen Karhunkierroksen, mutta onpa sinne eksynyt muutama lyhyempikin vaellusreitti, joka soveltuu hyvin ihan vain päivän mittaisellekin reissulle. Jos aloittelevana vaeltajana et oikein tiedä, mitä kaikkea tulisi ottaa huomioon, lue myös vinkkimme aloitteleville retkeilijöille.
 

Karhunkierros, vaellusreittien legenda!
 

Aloitetaan tietysti vuosikausien suosituimmalla legendalla! Sallan ja Kuusamon alueilla kiertävä legendaarinen Karhunkierros on Suomen suosituin vaellusreitti, jonka pitäisi kuulua jokaisen lusikkalistalle. Vuosittain sen kiertää tuhansia vaeltajia. Jopa 80 kilometriä pitkä Karhunkierros on tasoltaan keskivaativa ja vie tavallisesti 3–7 päivää sen mukaan, miten rivakasti sen haluaa kiertää. Koska reitillä on runsaasti autiotupia, tauko- ja tulipaikkoja sekä telttailualueita, sopii se kaikille vaeltajille aina noviiseista konkareihin. Vaikka autiotuvissa voi yöpyä, on silti suositeltavaa kantaa oma teltta mukana. Ikinä ei voi tietää, ovatko autiotuvat jo täynnä! Oman teltan ottaminen mukaan tuo lisää mahdollisuuksia yöpymispaikan valintaan sallituilla telttailualueilla, ja autiotuvissa voi sesonkiaikoina olla tungosta. Tosin autiotupaetiketin mukaan viimeksi saapuneella on aina oikeus päästä lepäämään. Karhunkierroksen varrella autio- ja päivätupia on kaikkiaan 10, joista 8 sijaitsee Oulangan kansallispuiston alueella. Päivätuvissa voi nimensä mukaisesti oleskella vain päivällä.

Tavallisesti Karhunkierrosta suositellaan noin kesäkuun alusta lokakuun puoliväliin. Myös näiden aikojen ulkopuolella reitti saattaa olla vaellettavissa, mutta tällöin polku saattaa olla jäinen. Sään- ja vuodenajan mukainen retkeilyvaatetus ja hyvät vaelluskengät ovat tarpeen, ja jos aiot tehdä koko vaelluksen käyttämättä hyväksi alueen majoitus- ja ruokapalveluita, suunnittele retkesi huolellisesti ottaen huomioon oma kuntosi ja varaa vaellukselle riittävästi ruokaa ja juomaa. Voit tietenkin myös hyödyntää alueen monipuolista majoitus- ja ruokapalvelutarjontaa, jolloin voit varustautua hieman kevyemmin. Valinta on sinun!

Karhunkierros kulkee Oulangan kansallispuiston maisemissa ja sen lähtöpisteelle pääset helposti Sallasta tai Kuusamosta. Mikäli et halua kiertää “isoa” Karhunkierrosta, voit aivan hyvin päästä samaan vaellustunnelmaan Pienellä Karhunkierroksella, joka on 12 km mittainen. Suosittelemme ehdottomasti käymään mm. Kiutakönkäällä, Rupakivellä, Myllykoskella ja Jyrävällä, mutta onhan koko reitti kokemus ja nähtävyys jo itsessäänkin!
 

Hetta-Pallas
 

Pallas-Yllästunturin alueella on runsaasti vaellusreittejä, joista varmasti suosituin on 55 kilometrin mittainen, Suomen vanhin vaellusreitti: Hetta–Pallas -reitti. Reitin vaeltaminen on mahtava tapa kokea Lapin tunturit ja itsensä haastamisen riemu. Reitti on nimittäin vaativa ja edellyttää hyvää peruskuntoa, mutta sen voi vaeltaa hyvillä mielin, kunhan retkeilyn perustiedot ja -taidot ovat hallinnassa. Vastapainoksi reitti tarjoaa yllin kyllin upeita maisemia, nähtävyyksiä ja elämyksiä, jotka jäävät mieleen pitkiksi ajoiksi.

Hetta–Pallas -reitin kiertämiseen saat varata aikaa 3–4 päivää, jos jaat reitin sopivan kokoisiin etappeihin, jolloin päivämatkat eivät muodostu ylivoimaisiksi.  Reitti alkaa Enontekiön kirkonkylästä Hetasta ja päättyy Pallastunturin luontokeskukseen. Välillä on lukuisia autio- ja varaustupia, joissa on mahdollista yöpyä ja levätä hyvää autiotupaetikettiä noudattaen. Sesonkiaikoina myös Hetta–Pallas-reitin tuvissa ja kodissa on usein ruuhkaa, joten oma teltta kannattaa olla kaiken varalta matkassa. Telttailla saa vain tupien, kotien ja huollettujen tulentekopaikkojen välittömässä läheisyydessä. Alueella on kattavat majoitus- ja ruokapalvelut, joten voit suunnitella retkesi myös hieman helpommaksi yöpymisten ja ruokailujen suhteen.

Paras aika reitin vaeltamiseen kesällä on heinäkuusta syyskuuhun. Hetta–Pallas-reitin voi kulkea myös talvella hiihtäen, jolloin se hieman pitenee mm. siitä syystä, että hiihtoreitti kulkee osin eri paikoissa, mutta lähtö- ja päätepisteet ovat samat.
 

Hetta–Pallas-vaellusreitin tärpit:

  • Enöntekiön Jyppyrä
  • Ounastunturin laen upeat maisemat
  • Suaskuru
  • Taivaskero ja saivojärvet

Katso kartat täältä
 

Haltin vaellus


Tämän korkeammalle et Suomessa pääse, ellet nouse lentokoneeseen! Aivan Norjan rajalla Suomen käsivarren erämaassa sijaitseva Halti kohoaa majesteettisesti 1 324 metriä merenpinnan yläpuolelle. Haltin vieläkin korkeammat huiput tosin ovat Norjan puolella, mutta rajan yli voi siirtyä, jos haluaa vielä lisämetrejä vuoren valloitukseen.  Haltin vaellus alkaa Kilpisjärveltä ja on noin 55 kilometriä yhteen suuntaan pitkin Kilpisjärvi–Halti -reittiä. Haltille johtava osuus on vain murto-osa Suomen, Ruotsin ja Norjan puolella kulkevasta ns. Kalottireitistä, jonka kokonaispituus on huimaavat 800 km.  Haltin vaelluksen kirjaimellinen huippukohta on Halti, minkä jälkeen monet vaeltajat palaavat samaa reittiä takaisin – ja vaeltajia on paljon: vuosittain Haltin huiputtavat tuhannet.
 
Haltille ja takaisin vaeltamiseen kannattaa varata kokonainen viikko, jotta päivämatkat pysyvät maltillisina. Liikutaanhan kuitenkin erämaassa, jossa luonto toimii omilla ehdoillaan, joten vaikka maasto ei hirvittävän haastavaa olisikaan ja matka maittaisi hyvällä säällä, voivat säänvaihtelut yllättää. Huolellinen retkisuunnitelma ja varustautuminen on tärkeää, ja kartta ja kompassi pitäisi olla aina mukana ja niiden käyttötaito hanskassa. Haltin vaellusreitin varrella on 6 autiotupaa ja 5 varaustupaa, ja maastossa leiriytyminen omassa teltassa tai muussa maastomajoitteessa on sallittu jokamiehenoikeuksin.
Alueella on usein vielä runsaasti lunta touko-kesäkuussa, joten Haltin vaellusreitti kannattaa vaeltaa heinäkuun alun ja syyskuun alkupuoliskon välisenä aikana. Kilpisjärvi–Halti -retkeilyopas ja kartta löytyy täältä.
 

Haltin vaellusreitin tärpit:

  • Saanatunturi
  • Saivaara
  • Pihtsuskönkään vesiputous
  • Tietenkin itse Halti
     

Kevon reitti
 

Kevon reitti on 63 kilometrin mittainen vaellus Kevon luonnonpuistossa Utsjoella. Tämä vaativaakin vaativampi vaellusreitti pistää kropan ajoittain todella koville, sillä Kevon kanjoniin laskeudutaan ja sieltä noustaa taas avotunturiin useita kertoja. Reitillä on myös pienempää kivikkoa ja isompia louhikoita ja suuria korkeuseroja, joten omien henkisten ja fyysisten voimien mittaamiseen Kevon reitti sopii erittäin hyvin. Kevojoen ylityksiä on jopa 3, eli joki ylitetään merkityiltä kahlaamopaikoilta. Lisäksi reitillä on useita tunturipuroja, joten esimerkiksi Skinnersit ovat hyvä valinta reitille mukaan, koska vesistöjen ylitys käy niiden kanssa vaivatta, ja vaelluskengät pysyvät kuivina.

Kevon reitin vaeltamisen voi aloittaa joko Kevon eteläpuolelle jäävältä Kenesjärveltä tai Karigasniemen itäpuolelle jäävältä Sulaojalta. Vaellukseen on varattava 3–5 päivää, ja se on hyvä suorittaa etapeissa, mikä onnistuu hyvin, sillä välillä on useita telttailualueita ja 3 autiotupaa sekä lisäksi sääsuojaksi lähinnä tarkoitettuja laavuja tms. Kevon reitille kannattaa varustautua hyvin, sillä tuntureilla ja rotkossa sääolosuhteet voivat olla joskus ankarat ja säätila voi vaihdella nopeastikin. Erämaassa liikut luonnon ehdoilla, mutta voit itse vaikuttaa retkeilyturvallisuuteesi asianmukaisella vaatetuksella ja varustuksella sekä kartalla ja kompassilla.

Muistathan, että Kevon luonnonpuistossa liikkuminen on rajoitettua ja siksi vaeltaminen ja telttailu on sallittua vain merkityillä paikoilla. Luonnonpuiston rajoitusalueet ja -ajat voit katsoa tästä.

HUOM! Kevon reitti ei ole aloittelijoille! Muista valmistautua vaellukseen hyvin ja kanna mukanasi riittävästi ruokaa ja juomaa. Matkapuhelinten kuuluvuus ei ole puiston alueella taattu. Ennen vaellukselle lähtemistä kannattaa tehdä hyvä retkisuunnitelma ja kertoa myös muille, missä aikoo liikkua. Utsjoki–Kevo -ulkoilukartta löytyy täältä.
 

Kevon reitin tärpit:

  • Kevon kanjoni
  • Luomusjärven harju
  • Fiellun vesiputous
     

Sevettijärvi-Pulmanki -reitti
 

Kukapa ei olisi kuullut Kaldoaivista; esimerkiksi moni eräoppaaksi halajava tai sellaiseksi valmistunut on varmasti maininnut paikan vähintään kerran – joko tulevana tai käytynä lusikkalistansa kohteena. Samaan legendaaristen erämaiden kastiin yhdessä esimerkiksi Ruotsin Abiskon ja Sarekin kanssa kuuluva Kaldoaivin erämaa sijaitsee aivan Suomen yläpäässä, osin Inarin ja osin Utsjoen kuntien alueella. Kaldoaivin erämaa-alueen poikki kulkeva, reittivalinnasta riippuen noin 60–70 kilometriä pitkä Sevettijärvi–Pulmanki -vaellusreitti on täydellinen valinta hiljaisuutta kaipaavalle – ellei riekkojen räpätystä, purojen solinaa ja porokellojen kalkatusta lasketa.

Reitin eteläinen piste on Sevettijärven kylässä, Kolttien perinnetalon pihapiirissä, ja pohjoisessa reitin toinen piste on Pulmankijärvellä, noin 20 km Nuorgamista, jossa sijaitsee maamme pohjoisin paikka. Vaellusreitti kulkee tiettömässä erämaassa, joten hyvät erä- ja suunnistustaidot ovat tarpeen, kuten myöskin asianmukainen varustautuminen; kartta, kompassi, ruoka- ja juomahuolto on muiden asioiden muassa oltava kunnossa. Sevettijärvi–Pulmanki -reitin varrella on mm. tulentekopaikkoja ja laavuja sekä 5 autiotupaa, ja vaellusreitti kannattaakin ehdottomasti jakaa sopiviin etappeihin taukopaikkojen välillä. Kaldoaivin erämaassa liikutaan jokamiehenoikeuksilla, mikä tarkoittaa, että leiriytyminen on sallittua muuallakin kuin merkityillä paikoilla tai laavujen tai autiotupien läheisyydessä. Metsähallituksen yleisluvalla tulen saa tehdä maastoon Lapissa, käyttäen kuivia oksia, risuja ja pieniä juurakoita.

Paras aika kesäreitin vaeltamiseen on noin juhannuksesta lokakuun alkupuolelle asti. Reitti on kokonaisuudessaan vaativa, ja se sopii vain kokeneille vaeltajille, koska liikutaan erämaassa kaukana kaikesta, myös pelastuspalveluista. Sevettijärven ja Pulmankijärven välillä kulkee myös talvireitti. Sevettijärvi–Nuorgam -ulkoilukartta löytyy täältä.


Vaellusreitin tärpit:

  • Näätämöjoki ja Näätämöjoen riippusilta
  • näkymät tunturien laelta
  • erämaan rauha ja autius
     

Pyhä-Luoston reitti
 

Sodankylän, Pelkosenniemen ja Kemijärven kuntien alueella sijaitsevassa Pyhä-Luoston kansallispuistossa kulkeva vaellusreitti tarjoaa aloittelevallekin vaeltajalle mieleen painuvan kokemuksen jylhissä Lapin tunturimaisemissa. Näe ja koe näkymät kymmenien kilometrien päähän tuntureiden laelta ja laskeudu alas Suomen ehkä upeimpaan, ja ainakin suurimpaan kuruun, Isokuruun, joka varmasti mykistää tai saa puhkeamaan ihastuksen ja ällistyksen huudahduksiin. Ja tässä on vasta osa reitistä! Pyhä-Luoston reitti on valinnan mukaan joko noin 30 km tai n. 45 kilometrin mittainen; jos vaellat vain Luoston ja Pyhätunturin välin, matka on lyhyempi, mutta jos lisäät retkeesi vielä Yli-Luostolle vievän, Luoston Portin ja Käyräsvaaran välisen osuuden, saat lisää haastetta vaellukseen. Kyseinen osuus on kivikkoista, ja taukopaikkoja on vähemmän.

Pyhä-Luoston reitti on oiva yhdistelmä aarniometsää, rakkakivikkoja, suota ja suomalaista tunturimaisemaa. Reitin varrella on lukuisia mahdollisuuksia pysähtyä ja pitää taukoa sekä yöpyäkin; on yksi autiotupa, 2 vuokratupaa, 3 päivätupaa ja 4 laavua. Voit telttailla tupien, laavujen ja kotarakennusten lähellä sekä yöpyä laavuilla ja kodissa. Pyhä-Luoston kansallispuisto reitteineen on erittäin suosittu retkeilykohde, joten muistathan täälläkin hyvän retkeily- ja autiotupaetiketin!

Varaa aikaa Pyhä-Luoston reitin vaeltamiseen 2–3 päivää oman kuntosi ja tavoitteidesi mukaan. Pukeudu sään mukaisesti, käytä tukevia jalkineita ja varaa mukaan riittävästi ruokaa ja juomavettä; tarkista sopivat paikat täydentää juomavarastojasi, sillä vesipaikkoja ei ole kaikkialla. Luonnonvedet suositellaan keitettäväksi tai vähintään nautittavaksi vedenpuhdistimen läpi.Lähtöpaikaksi reitille voit valita joko Luoston Portin tai Luontokeskus Naavan. Paikalle pääset myös julkisilla kulkuyhteyksillä!
 

Reitin tärpit:

  • Ukko-Luosto näköaloineen (575 porrasta ylös)
  • Suomen suurin ja syvin (220 m) tunturikuru Isokuru
  • Lampivaaran ametistikaivos jne.

Pyhä–Luosto -ulkoilukartta löytyy täältä


Nuorttin retkeilyreitti
 

Sodankylän ja Savukosken alueella sijaitsevan Urho Kekkosen kansallispuiston kaakkoisella reunalla virtaa Nuorttijoki, jonka molemmin puolin kulkee upea reitti; välillä korkealla törmän päällä, toisinaan aivan rantaviivaa pitkin ja osittain metsänkin keskellä. Kun kierrät Nuorttijoen reitin yhteen menoon – toista reunaa eteepäin ja toista takaisin – tulee koko vaelluksen pituudeksi noin 40 kilometriä. Tästä noin 24 kilometriä vaelletaan joen pohjoispuolella ja 16 kilometriä eteläpuolella. Reitin varrella on autiotupia ja varaustupia, joissa voit yöpyä. Jos vaellus nostaa hien pintaan niin, että kaipaat saunaa, tutustu Karhuojan tupaan, jossa on sekä autiotuvan että varaustuvan puoli. Reitin varrella on myös muita autio- ja varaustupia sekä lukuisia tauko- ja tulipaikkoja, joten et joudu turvautumaan pelkkään kylmää purkkilihaan, ellet ehdottomasti tahdo! Jos haluat täydentää ruokalistaasi tuoreella kalalla, tarvitset kalastonhoitomaksun lisäksi Nuorttijoen kalastusluvan. Kalastat tai et – pääset mahtaviin jokimaisemiin ja kohisevien koskien äärelle!
Nuorttijoen retkeilyreitin voit vaeltaa kumpaan suuntaan tahansa. Varaa reitin kiertämiseen aikaa 3–4 päivää oman kuntosi ja tavoitteiden mukaan. Reitti on merkitty maastoon selvästi, ja vesistön ylitykset tehdään joko kahlaamalla tai siltoja pitkin paikasta riippuen. Pari vuotta sitten Nuorttijoen ylittävä Kolsankosken vanha riippusilta romahti, mutta se uusittiin hyvin pian ja on nyt entistä ehompi ja vahvempi – ja hienompi!

Nuorttijoen kierroksen tavallisin aloituspaikka on Haukijärvenojan pysäköintialue, joka on noin 93 kilometrin päässä Savukoskelta. Vaihtoehtoinen aloituspaikka on Hirvashaudan pysäköintialue, joka sijaitsee noin 20 km päässä Tulppiosta.  Kun lähdet vaeltamaan Nuorttiin, huomioi, että matkapuhelimet eivät välttämättä kuulu kaikkialla ja että jos aiot käyttää kuvauskopteria eli dronea, sille on olemassa lennättämistä koskevia rajoituksia. Merkitty reitti alkaa suoraan pysäköintialueilta.
 

Nuorttin tärpit:

  • Nuorttijoen maisemat,
  • Kolsankosken silta ja koski,
  • Tulppion Tisko
     

Julma-Ölkky
 

Aina ei tarvitse vaeltaa päiväkausia päästäkseen upeiden maisemien äärelle! Suomussalmella sijaitsevan Hossan kansallispuiston Suomen suurin rotkojärvi, Julma-Ölkky, on monelle hieman tuntemattomampi vaelluskohde, mutta ehdottomasti vierailun arvoinen. Monien vaeltajien suosima 10 kilometrin mittainen Ölökyn Ähkäsy kiertää pitkin upean Julma-Ölkyn rotkojärven rantoja. Julma-Ölkky on 3 km pitkä ja 50 metrin korkeuteen järven pinnasta kohoava rotko, joka jatkuu vielä toiset 50 metriä syvälle vedenpinnan alapuolelle. Vaikka matkaan voivat lähteä kaikki aloittelijoista konkareihin, ei kyseessä ole mikään leppoisa iltapäiväkävely: reitti on paikoin vaativaa ja hidaskulkuista kivikkoa, ja reitillä on paljon nousuja ja laskuja, joten aivan ensimmäiseksi vaelluskohteeksi se saattaa olla turhan rankka. Maisemiensa ja geologiansa vuoksi tämä vaellusreitti kuitenkin antaa enemmän kuin ottaa – ja aina voit kulkea omaan tahtiisi voimiesi mukaan!

Jos 10 kilometriä tuntuu turhan pitkältä, pääset ylittämään järven puolivälistä riippusiltaa pitkin. Puolikkaan reitin mitta on luonnollisesti 5 kilometriä, jolloin Ölökyn Ähkäsystä on “vain” Ölökyn Ylitys, mutta vaativassa maastossa voi siinäkin olla ensikertalaiselle riittävästi saavutettavaa. Vaellusreitti alkaa parkkipaikalta, jolle pääset pitkin hidasta ja kivistä hiekkatietä.
 

Reitin tärpit:

  • Julma-Ölkyn kanjoni ja järvi
  • Julma-Ölkyn riippusilta
  • Värikalliot
     

Nuuksion Haukankierros
 

Espoossa sijaitsevassa Nuuksion kansallispuistossa on runsaasti reittejä, joista Haukankierros on nimekkäin. Täällä pärjäät vaikka pelkillä lenkkareilla; vaelluskengät eivät ole pakollinen varuste. Ehkä pikemminkin päiväpatikkareitiksi luokiteltavan reitin pituus on vain noin 4 kilometriä, joten aikaa vaellukseen menee 1,5–2,5 tuntia. Vaikka ollaankin etelässä, on reitillä myös nousuja ja laskuja, joten voit halutessasi saada hyvän hien pintaan. Onpa reittiä käyty kiertämässä juoksemallakin.

Yksi reitin huippuhetkistä on vierailu Mustalammen rannalla, jossa moni pysähtyy nauttimaan eväitään. Mustalammen erikoisuuksia ovat sen kelluvat turvelautat. Ne syntyivät 1950-luvulla, kun vedenpintaa nostettiin järveä patoamalla. Vedenpinnan nousu irrotti järveä reunustavan suon turvelautat, jotka jäivät kellumaan Mustalammelle.

Haukankierroksen alussa on kiva Retkeilykeskus Haukanpesä, joka palvelee retkeilijöitä. Voit siis halutessasi jättää omat eväät kotiin ja nauttia kahvilapalveluista joko ennen patikkaa tai sen jälkeen. Muista kuitenkin, että Haukankierros ja Haukkalammen seutu on yksi suosituimmista Nuuksion retkeilykohteista, joten siellä on sesonkiaikoina usein paljon muitakin retkeilijöitä ja parkkipaikat voivat olla täynnä. Jos haluat pidentää patikkaa ja välttää ruuhkat, suosittelemme saapumista Nuuksioon sen ns. Pohjoisen Portin kautta, joka sijaitsee Salmen ulkoilualueella. Pohjoisella Portilla on yleensä paljon väljempää, ja tarjolla on mm. kahvila- ja muita palveluita retkeilijöille. Tällöin saat halutessasi hyvän “lisälenkin” Haukankierrokseen; Haukankierroksen alkuun tulee Portilta noin 7 km.
 

Seitsemisen reitit
 

Ei etelänmiehenkään tarvitse lähteä merta edemmäs kalaan! Tai tässä tapauksessa Pirkanmaata pidemmälle vaeltaakseen. Ylöjärvelläa sijaitsevan Seitsemisen kansallispuiston saloseudut ovat suomalaisten retkeilymaastojen aatelia. Täällä reittivalikoimaa on aina 1,8 kilometrin mittaisesta Multiharjun Aarnipolusta 18,8 kilometrin Seitaskierrokseen sekä 25,9 kilometrin Virkatiehen asti. Kun maa on sula, kuluu Virkatien reittiinkin vain noin 10 tuntia. Yhden yön reissua kaipaava voi kuitenkin vuokrata majoituksen vaikkapa Pitkäjärven savottakämpältä.

Alueen pisin merkitty reitti, Virkatie, lähtee Kulomäeltä ja kulkee Seitsemisharjua myöden etelää kohti. Vaellusreitin varrella näet mm. Pitkäjärven metsätyökämpän, vanhan myllyn, Koveron perinnetilan ja tietysti Multiharjun aarnimetsän. Reitillä on laavuja ja kuivakäymälöitä, joten voit pitää riittävästi taukoja vaelluksesi aikana. Huomaathan kuitenkin, että Pitkäjärven tulentekopaikka ja kuivakäymälä ovat vain vuokralaisten käytössä.

Sana virka on aikoinaan tarkoittanut eräpolkua, jota pitkin kulkivat erämiehet – eli virkamiehet, jotka tekivät eräpolun varrelle pyyntikuoppia ja ansoja riistan saamisen toivossa. Nykyisin näitä reittejä kulkevat tietysti ihan ketkä tahansa. Huomioi, että Virkatien reittiosuus Liesilammelta Liesijärvelle on huonossa kunnossa. Voit valita siksi toisen reitin Kettulammilta pohjoiseen pyöräilyreittiä pitkin tai ottaa haasteen vastaan ja selviytyä vaativammasta reittiosuudesta. Jos Virkatien mitta ei riitä, yhdistä se myös läheiseen Helvetinjärven kansallispuistoon johtavaan Pirkan Taival -vaellusreittiin!
 

Seitsemisen tärpit:

  • Koveron perinnetila
  • Multiharjun aarnimetsä
  • Pitkäjärven metsätyökämppä ja vanha mylly

Helvetinjärvi–Seitsemisen -ulkoilukartta löytyy täältä