Talviretkelle lasten kanssa - mitä evääksi?

Mitä evääksi talviselle retkelle lasten kanssa? Ja miten valmistaa ruokaa retkellä?

Pikkupakkanen ja luminen luonto houkuttavat ulkoilemaan niin lapsia kuin aikuisia. Mikä onkaan mukavampaa kuin lähteä lasten kanssa pulkkamäkeen, hiihtämään, lumikenkäilemään tai vaan kävelemään talviseen luontoon. Viikonloppuisin ja vapaapäivinä kun aikaa on yleensä enemmän, voi ulkoilusta suunnitella pidemmän retken. Monissa kaupungeissa tai niiden lähistöillä on upeita talviulkoilupaikkoja, joissa voi yhdistää erilaista tekemistä samalle retkelle. Ensin voidaan vaikka hiihtää, välillä nauttia eväät ja lopuksi laskea vielä mäkeä pulkalla. Toki päiväretkelle voidaan lähteä myös vähän kauemmas. Jos järkevän ajomatkan päästä löytyy vaikka kansallispuisto niin niistä löytyy talvireittejä niin kävelijöille, lumikenkäilijöille kuin hiihtäjillekin. Ja tokihan sitä voi mennä ihan mihin metsään vaan liikkumaan kunhan muistaa noudattaa alueella olevia mahdollisia rajoituksia ja maan omistajan ohjeita.

 

 

Talviretkeilyssä tulee aina muistaa pukeutua säähän sopivalla tavalla ja taukoja varten kannattaa varata myös lämmmintä vaatetta, jotka on helppo vetää päälle ennen kuin kylmä yllättää. Myös esim. lampaantalja tai kunnon villaviltit ovat hyvä lisälämmike varsinkin pienemmille lapsille, jotka saattavat istua pidempiäkin aikoja vaikka pulkassa. Tässä artikkelissa emme keskity sen tarkemmin pukeutumiseen vaan toiseen tärkeään kohtaan lasten kanssa retkeillessä eli ruokaan. 

Jokainen lapsen kanssa retkeillyt tietää, että jossain vaiheessa (usein jo alkumatkasta) tulee kysysmys: Mitä on evääksi tai koska syödään? Eväät ovat jännä ja tärkeä juttu lapsille ja niihin kannattaa vähän panostaakin niin retkipäivästä tulee mukavaa ja helpompaa. Lapsia on helppo kannustaa jaksamaan, kun he tietävät, että tietyn matkan tai ajan jälkeen on tiedossa hyvää juomaa ja syötävää. Retkieväitä voi suunnitella ja valmistaa yhdessä lapsen kanssa, jolloin ne maistuvat entistä paremmilta.

 

 

Aikuinen yleensä tietää ja pystyy ennakoimaan nälkäänsä ja energian tarvettaan, mutta lapsille nälkä tulee hetkessä. Kun kiukkua alkaa olemaan ilmassa, on jo yleensä kiire ruuan kanssa. Liikunnallisen päivän retkieväät kannattaakin olla helppoja ja nopeita, jotta nälkä ei pääse kasvamaan liian suureksi. Nälkä ja energiavaje aiheuttaa myös kylmettymistä, joten tämänkin takia riittävästä energian saannista tulee pitää huolta. Silloin kun retkellä ei matkan määrä ole suuri ja on käytössä esim. nuotiopaikka, voi ruuanlaittoon retkelläkin käyttää vähän enemmän aikaa ja vaivaa. Toki tällöinkin lapsille on hyvä olla jotain tekemistä ruuanlaiton ajaksi tai osallistaa lapset ruuan laittoon, koska harvoin lapset jaksavat nuotiollakaan pelkästään istua ja seurata aikuisen ruuanlaittoa.

Erittäin tärkeää on myös talviretkellä huomioida riittävä nesteen saanti. Talvella ei välttämättä tule janon tunnetta samalla tavalla kuin kesällä, mutta liikkuessa tarvitsee talvellakin nestettä. Eli liikkuessa tulisi pitää välillä juomataukoja ja muistaa, että lapsikin tarvitsee nestettä liikkuessaan. Talviretkiä varten kannattaa juomavesi laittaa eristettyyn pulloon tai vaikka termospulloon ettei se pääse jäätymään. Eristeenä toimii hyvin myös vaikka villasukka.

 

 

Mitä sitten lasten kanssa kannattaa evääksi ottaa? Helpoin ja kesäretkiltä tuttu tapa on tehdä evääksi leivät ja talvella vaikka lisäksi kuumaa mehua tai kaakaota. Tämä toimii hyvin muutaman tunnin ulkoilussa, mutta vähänkin pidemmälle retkelle kannattaa ottaa jotain muutakin ruokaa. Sekin kannattaa muistaa, että pelkkä kylmä ruoka ei pakkasella yleensä ole riittävää. Kylmää ruokaa syödessä elimistö käyttää energiaa ruuan lämmittämiseen vatsassa, jolloin kylmä saattaa alkaa tuntua muualla vartalossa. Elimistö pystyy myös pidempään hyödyntämään lämpimän ruuan energiaa. Ja kyllähän vanha sanontakin kertoo "Kylmä ruoka kylmentää ja kuuma kuumentaa". Kaikki me myös ihan kokemuksesta tiedämme, että kun viluttaa niin kuuma ruoka tai juoma lämmittää paremmin kuin kylmä. Eli talvievääksi kannattaa aina ottaa vähintään lämmintä juomaa myös lyhyemmille retkille. 

Päiväretken ruokailun ei tarvitse olla hankalaa. Erittäin helppo tapa ottaa mukaan lämmintä ruokaa on laittaa valmis lämminruoka termospulloon. Ruokatermoksia saa eri kokoisia yhden hengen pienistä termoksista aina isoihin perhekokoihin. Ja jos porukkaa on paljon niin sitten mukaan on pakattava useampi termos, jotta ruokaa riittää kaikille. Ruokatermoksessa kulkee mukana niin keitot, padat kuin vaikka perunamuusikin. Kiva idea on esim. nuotioretkelle ottaa mukaan paistettavat makkarat ja lisukkeeksi termokseen muusia. Maistuu varmasti niin lapsille kuin aikuisillekin ja on huomattavasti täyttävämpi ateria kuin pelkät makkarat. Erinomainen idea lasten kanssa retkeillessä on laittaa ruokatermokseen kuuma vesi ja sinne nakit lämpenemään (keittonakit / höyrynakit). Mukaan voi ottaa lisäksi vaikka hodarisämpylöitä ja ketsuppia niin suosio on taattu. Tämä sopii retkievääksi hyvin myös kesäretkille (ehkä jopa paremmin kuin talvella). Katso termospullo valikoimamme täältä.

 

 

Helpoin lämmin ruoka talviretkellä on siis valmiiksi tehty ja lämmitetty ruoka ruokatermospullossa. Tähän pitää toki kotona varautua yleensä jo edellisenä päivänä ja valmistaa ruoka valmiiksi ja sitten vain lämmittää se aamulla ennen retkelle lähtöä. Jos retki-idea syntyy nopeasti, mutta eväät pitäisi silti saada niin esimerkiksi valmiit pastat, padat, nuudelit ja jauheperunamuusi valmistuvat nopeasti muutamassa minuutissa ja toimivat retkiruokana aivan mainiosti. Valmiisiin pastapusseihin tai nuudeleihin voi keittäessä lisätä vaikka nakkeja, jauhelihaa, soijarouhetta tai muuta proteiinia, jos haluaa ruuasta täyttävämpää ja vahvempaa. Helppo tapa on myös valmiit retkiruokapussit, joihin lisätään vain lämmin vesi valmistusvaiheessa. Näitä löytyy useita merkkejä ja makuja. Yhden hengen peruskoon pusseista tulee yleensä sen verran, että yhdestä pussista riittää kahdelle pienelle lapselle ja joskus jopa kahdelle aikuiselle. Näihin ruokiin mukaan tarvitsee ottaa vain kuuma vesi termospullossa ja lusikat, joilla syödä. 

Muista ottaa mukaan myös sopivat astiat ruuan syömiseen. Keitot ja muutkin ruuat on helppo syödä mukista, jolloin ruoka ei pääse läikkymään niin helposti ja muki pysyy helposti pystyssä, jos se täytyy laskea käsistä välillä. Muista myös aterimet :). Esimerkiksi Kupilkalta löytyy kivoja astioita ja aterimia.

Toiseen termospulloon kannattaa ottaa sitten mukaan sitä lämmintä juomaa, kaakaota, teetä tai mehua. Jos perheessä on eri makuja juoman suhteen niin ota mukaan pelkkää vettä ja lisäksi esim. teepusseja ja kaakao-annospusseja. Jälkiruokana tai lämpimänä välipalana toimii loistavasti myös termospullossa kulkeva kiisseli tai mehukeitto. Kiisselit ja mehukeitot tuntuvat kadonneen suomalaisten ruokalautaselta, mutta ne toimivat kyllä retkillä loistavasti jälkiruokana tai vaikka puuron päällä. Helppo ja nopea tapa on tehdä kiisseli valmiista kiisselijauheesta. Valmiista jauheesta saa helposti tehtyä maistuvaa kiisseliä tai keittoa myös pidemmillä vaelluksilla. Ja tosiaan, talviretkillä lämmin kiisseli tai mehukeitto toimii hyvin lämmikeenä ja siitä saa samalla myös nestettä.

Entä sitten kun retkeä suunnitellaan nuotiopaikalle, jossa valmistaa ruokaa? Ensimmäisenä mieleen tulee tietenkin makkarat ja sitten letut ja hillo. Makkarat on helppoa ruokaa ja niiden kanssa voi lisukkkeksi ottaa jo edellä mainittuja ruokia kuten perunamuusia. Lettujen paisto nuotiolla on mukavaa ja lämmintä puuhaa ja tuloksena on taatusti maistuvaa herkkua. Lettutaikina kannattaa tehdä jo kotona valmiiksi pulloon, josta se on helppo annostella paistinpannuun. Kaupoista saa isommmalla suuaukolla varustettuja pulloja, jotka toimivat lettutaikinalle hyvin. Mukaan kannattaa ottaa tosiaan myös pieni purkki hilloa niin letut maistuvat paremmilta. Ja muistathan, että lettujen paistoon tarvitset myös pannun. Retkeilyä varten kannattaakin hankkia nuotoille sopiva paistinpannu.

 

 

Kiva välipala nuotiolla on myös tikkupulla. Taikina tehdään valmiiksi kotona, kierretään sopivien tikkujen ympärille ja paistetaan nuotiolla. Helppoa ja hyvää ja paistaminen onnistuu myös lapsilta. Tikkupullaa ennen voi paistaa vaikka makkarat niin maha täyttyy jo ihan mukavasti näilläkin eväillä.

Helppo, toki hieman esivalmisteluja ja aikaa vaativa, ruoka nuotiolla on folionyytteihin käärityt vihannekset. Pilko esim. porkkanoita, perunoita, sipulia, valkosipulia, lanttua ja mitä vihanneksia ikinä haluat pieniksi paloiksi ja asettele ne foliopalan päälle. Pilko vihannekset riittävän pieniksi niin paistoaika lyhenee. Lisää mausteita (esim. yrttejä ja suolaa) sekä tuorejuustonokare ja tee foliosta nyytti. Foliota kannattaa laittaa kaksi kerrosta ja nyytit kannattaa pakata muovipussiin ennenkuin ne laittaa reppuun. Aseta foliot paistumaan hiillokselle (varo ettei ole liian kuuma etteivät nyytit pala). Nyyttien kypsyminen kestää noin 20 minuuttia riippuen vihannesten koosta. Nyytit voi tehdä myös kypsistä vihanneksista, jolloin niitä ei tarvitse kuin lämmittää nuotiolla. Nyyttien lisäksi nuotiolla voi paistaa vaikka kalapaloja, pihviä tai makkaraa. Tai nyyteihin voi lisätä valmiiksi esim. paistettua jauhelihaa tai muutaman kalaviipaleen, jolloin muuta ei tarvitakaan.

Kiva ruoka nuotiolla valmistettavaksi on myös keitto ja talvella keitot ovatkin ihanan lämmittävää ruokaa. Keittoa varten tarvitaan tietenkin nuotiolle sopiva kattila. Helppo tapa tehdä keitto on käyttää valmiita keittojuureksia tai suikaleita kaupan pakastealtaasta. Talvella nämä eivät edes tarvitse mitään erillistä kylmäsäilytystä vaan kulkevat sellaisenaan repussa mukana. Lisäksi kannattaa ottaa maun mukaan vaikka paistettua jauhelihaa, kanasuikaleita, kalaa tai kasviproteiinia. Ja tietenkin liemikuutio ja mausteita oman maun mukaan. Jos valmiiden pakastevihannesten käyttö ei houkuta niin keiton teko onnistuu myös tuoreista aineksista, jotka kannattaa toki pilkkoa valmiiksi jo kotona talviretkeä varten.

Nuotiolla voi valmistaa myös alussa mainittuja valmispastoja ja patoja kattilassa. Muista ottaa tarvittava määrä nestettä mukaan ruuanlaittoa varten, jos epäilet, että et saa sitä luonnosta. Talvellahan voi lunta sulattaa nesteeksi, mutta usein ainakin suosituimmilla paikoilla lumi voi olla niin likaista ettei sitä kannata käyttää.

 

 

Nuotiolla ruuan valmistamiseen voi käyttää myös retkiuunia. Näitä ei markkinoilla taida kauheasti olla, mutta me saimme erän Loimu retkiuunia myyntiin. Tässä uuni laitetaan aukko nuotiota kohden ja ruoka laitetaan uuniin kypsymään. Retkiuunissa voi kypsentää keittoja, patoja ja laatikoita. Hauska idea lasten kanssa on paistaa uunissa pizzat tai vaikka jälkiruoaksi muffinit.

Lämpimän ruuan jälkeen maistuu retkellä myös pieni jälkiruoka, joka voi olla edellämainittujen kiisseleiden tai lettujen lisäksi vaikka nuotiolla paistettu vaahtokarkki, keksi, suklaapatukka tai valmiiksi pilkottuja hedelmänpaloja. Nuotiolla paistetut suklaalla täytetyt banaanit ovat myös todella herkullisia lämpimiä jälkkäreitä. Nämä valmistuu helposti samalla kun syödään pääruokaa. Viillä banaaninkuoreen ja banaaniin varovasti pitkittäinen viilto, työnnä viiltoon suklaapaloja. Aseta banaani hiillokseen (ei liian kuumaan) viilto ylöspäin ja banaani on valmis kun suklaa on sopivasti sulanut.

 

 

Talviretkellä ruokaa voi valmistaa myös erilaisilla keittimillä. Risukeitin on vähän niinkuin pieni nuotio, joten siinä voi paistaa niin makkarat kuin letutkin ja toimii se myös keittelyyn. Eli risukeittimellä voi valmistaa vaikka keiton, valmispastan -tai padan. Risukeittimellä keittäessä ja paistaessa täytyy poltettavaa ainesta olla tarpeeksi ja sitä tulee lisätä keittimeen aika tiheään. Talvella voi olla haastaavaa löytää riittävästi kuivia risuja tai käpyjä.

Kaasukeittimiä käytetään pääasiassa kesällä, mutta kyllä niillä voi talvellakin keitellä kunhan muistaa käyttää talvikaasua. Lumisessa maassa keitin ja pullo vaativat alustan. Ilman alustaa keitin vajoaa hankeen ja kaasupullon pohjaan saattaa jäätyä lunta. Talvikaasua käytettäessäkin kannattaa muistaa lämmittää kaasua hetki ennen käyttöä esim. takin alla, koska lämpö pitää kaasun painetta yllä. Ja muista ottaa mukaan myös tulitikut tai sytytin vaikka keittimessä olisikin pietzo-sytytin, jos se ei jostain syystä toimikaan. Kaasukeitin vaatii yleensä myös jonkinlaisen tuulisuojan. Kaasukeittimellä voi keittää keittoja, patoja ja pastoja niinkuin muillakin keittimillä. Tai sitten sillä voi lämmittää vaikka vain vettä valmiita retkiruokapusseja varten.

Nestemäistä polttoainetta käyttävät keittimet (esim. Trangia) ovat varmatoimisia talviretkillä. Näillä keittimillä voit valmistaa ruokia samaan tapaan kuin kaasukeittimillä ja nuotiolla kattiloissa. 

Lasten kanssa retkeillessä ruuan suhteen vain mielikuvitus on rajana. Retkiruokailuun voi hyvin soveltaa kotonakin maistuvia ruokia, mutta usein retkellä lapsille maistuu hyvin sellaisetkin maut, jotka kotona saattaisivat jäädä lautaselle. Ruokailusta ei kannata tehdä liian hankalaa vaan pitää se yksinkertaisena ja hauskana puuhana niin itselle kuin lapsillekin.