Varautuminen erilaisiin poikkeustilanteisiin

Eräässä lehtiartikkelissa lähes 20 vuoden takaa sanottiin nykyhetkeen erityisen sopivasti seuraavaa: “Viisaat varautuvat hyvinä aikoina huonoihin päiviin.” Se tarkoittaa, että on järkevää ennakoida mahdollisesti tulevia ongelma- ja kriisitilanteita ja reagoida niihin etukäteen, jolloin tuon “huonon päivän” koittaessa olisi helpompi toimia ja selvitä siitä. Ihmisluonto on kuitenkin sellainen, että emme hevillä haluaisi miettiä ikäviä juttuja ja “mitä jos” -tilanteita.

Varautuminen on aivan normaalia ja järkevää vaaratilanteiden syntymisen ennalta ehkäisemistä sekä varautumista henkilöiden, omaisuuden ja ympäristön suojaamiseen kaikenlaisissa vaaratilanteissa. Tässä artikkelissa käsitellään erilaisia poikkeustilanteita, sekä varautumista niihin ennen kaikkea suomalaisesta näkökulmasta. Alla mainitut tilanteet ovat esimerkkejä, ja artikkelissa annetut ohjeet ja neuvot perustuvat erilaisiin asiantuntijalähteisiin.

Erilaisia poikkeustilanteita voivat aiheuttaa mm.

  • sähkökatkot 
  • vedenjakelun häiriöt
  • myrskyt ja tulvat
  • vaarallisten aineiden onnettomuudet ja suurpalot
  • säteilyonnettomuudet ja ydinräjähdykset
  • sodat, hybridivaikuttaminen ja muut uhat

 

Sähkökatkot

Laajat sähkökatkot ovat usein liittyneet äärimmäisiin sääilmiöihin, kuten myrskyihin, jotka ovat katkoneet puita ja vaurioittaneet sähkölinjoja. Esimerkiksi vuoden 2010 Asta- ja Veera-myrskyt jäivät historiankirjoihin laajoja myrskytuhoja ja pitkäkestoisiakin sähkökatkoja aiheuttaneiden sääilmiöiden joukkoon. Sähköttä oli useita kymmeniä tuhansia kotitalouksia, ja 10 vuotta myöhemmin, ns. Aila-myrskyn jäljiltä yli 100 000 taloutta oli ilman sähköä ainakin jonkin aikaa. Vuoden 2010 myrskyn jäljiltä esimerkiksi Pohjois-Savossa pisimmät sähkökatkot olivat ainakin parin viikon mittaisia; useimmat vähintään päiviä.

Myrskyt voivat aiheuttaa sähkökatkoja mihin vuodenaikaan tahansa. Kesällä sähkökatkot ovat haasteellisia siksi, että kotitalouksien kylmälaitteet toimivat sähköllä, ja jääkaapit ja pakastimet alkavat lämmetä hyvin nopeasti. Entisaikaan ihmisillä oli enemmän erillisiä maakellareita, joissa voitiin säilyttää viileässä säilyviä elintarvikkeita ja ruokia, tai talonaluskellareita, jotka olivat hyvin yleisiä etenkin ns. rintamamiestaloissa. Nykyään luotetaan ehkä liikaakin sähköiseen viilennykseen.

Pakastimista paremmin kylmänä pysyviä ovat ns. arkkupakastimet, kun taas pystymallisten pakastimien lämpötila alkaa kohota usein liikaa jo alle 12 tunnissa. Talvella pitkän sähkökatkon sattuessa pakasteet voi viedä ulos, jos pakkasta on tarpeeksi, mutta jää- ja viileäkaapissa säilytettäviä ruokia ei saa päästää jäätymään. Sopivan säilytyspaikan löytäminen voi olla haasteellista, joten etukäteen voi vaikkapa selvittää, missä ja miten elintarvikkeet säilyvät pitkien sähkökatkojen aikana parhaiten kesällä tai talvella.

Koska myrskyt ja sähkökatkot ovat yleistyneet viimeisten 20 vuoden aikana pitkälti ilmastonmuutoksesta johtuvien myrskyjen lisääntymisen ja voimistumisen vuoksi, monet ovatkin hankkineet kotiinsa varavoimalähteen, eli aggregaatin. Diesel- tai bensa-aggregaatilla voi ylläpitää kodin kylmälaitteita, jos sähkökatkot ovat pitkiä ja jopa useiden päivien mittaisia. Aggregaatin käyttö ei kuitenkaan ole mahdollista kaikkialla, kuten kerrostaloalueilla. Taajamissa ja kaupunkialueilla myrskyistä johtuvat pitkät sähkökatkot eivät ole yhtä yleisiä, koska sähköverkko on suurimmaksi osaksi maan alla. Sitä vastoin haja-asutusalueilla ja ylipäänsäkin kaupunkien ja taajamien ulkopuolella sähköä siirretään vielä ilmajohtoja myöten, vaikka maakaapelointiin siirtyminen eli ns. säävarman sähköverkon rakentaminen edistyy vähitellen ympäri maata.

Sähkönjakelussa voi olla myös muunlaisia häiriöitä, jotka eivät johdu sääolosuhteista. Sähkönjakelua voidaan joutua tietyistä syistä rajoittamaan, jos sähköntuotanto- tai jakelukapasiteetti ei riitä. Jotkut saattavat muistaa 1970-luvulla maailmaa kurittaneen energiakriisin, joka tuntui myös Suomessa. Silloin jokaisen suomalaisen piti lain mukaan säästää sähköä mm. alentamalla sisäilman lämpötilaa, autolla sai ajaa enintään 80 km/h, moottoriteiden valaistus sammutettiin, kauppaliikkeiden valomainokset ja näyteikkunat olivat pimeinä jne.

Jos sähkönjakelua rajoitetaan yleisesti uudestaan, vastaavanlaiset energiansäästötoimenpiteet voivat tulla kyseeseen. Kun aikoinaan sähköt oikeasti katkaistiin, sähkökatkot kestivät kuitenkin vain joitakin tunteja, ja todennäköisesti nytkin sähkönjakelua tullaan priorisoimaan ja porrastamaan niin, että kotitalouskohtaiset sähkökatkot kestävät mahdollisimman vähän aikaa.

Sähkönjakelun häiriöt vaikuttavat sähkölaitteiden käytön ohella luonnollisesti myös lämmitykseen. Jos koti lämpiää sähköllä, huoneistojen lämpötila alkaa tietenkin laskea, kun lämmitys ei pelaa. Vesikiertoinen keskuslämmitys tarvitsee sekin sähköä toimiakseen. Kaukolämmön piirissä olevat voivat joutua värjöttelemään ilman lämmitystä, jos kaukolämmön jakelu keskeytyy. Tällöin saatetaan tarvita lämpimiä vaatteita, mahdollisesti ovien ja ikkunoiden peittämistä vedon ja lämmön karkaamisen estämiseksi, vaihtoehtoinen lämmitystapa (jos mahdollista), peittoja ja vilttejä sekä esimerkiksi ensiapupakkauksista usein löytyvä ns. avaruushuopa.

Talvisaikaan huoneiston tai kodin sisäovet kannattaa sulkea ja keskittää oleskelu yhteen huoneeseen lähelle muita ihmisiä ja mahdollisesti puilla lämpiävän lämmönlähteen äärelle. Varautumiseen kuuluu siis myös talouden puuhuollosta huolehtiminen, jos asutaan sellaisessa paikassa, jossa puilla on mahdollista lämmittää. Ennakoiva polttopuiden hankinta, tekeminen ja varastoiminen ei ole koskaan huono juttu, vaikka kyse ei olisikaan poikkeustilanteisiin varautumisesta.

Sähköt voivat katketa luonnonilmiöiden vaikutuksen ja sähkönjakeluverkon säännöstelytoimenpiteiden lisäksi myös ulkopuolisten toimijoiden vaikutuksesta, kuten jos sähköverkkoon tai sähköntuotantoon kohdistetaan jonkinasteinen hyökkäys fyysisesti tai tietoverkkojen kautta. Myös avaruussää voi vaikuttaa sähköverkkojen toimintaan. Silloin esimerkiksi erittäin voimakkaat ja nopeat vaihtelut maan magneettikentässä voivat vaurioittaa maanpäällisiä sähköverkkoja.

Joka tapauksessa varautumistoimenpiteet ovat pitkälti samat; tilanteesta riippuu, miten nopeasti yleinen sähkönjakelu saadaan palautettua ja normalisoitua.

 

Vedenjakelun häiriöt

Ihminen selviää hätätilanteessa ilman ruokaa pidempään kuin ilman vettä, joten vedensaannin turvaaminen on yksi tärkeimmistä asioista varauduttaessa poikkeustilanteisiin. Vesi tulee meistä suurimmalle osalle hanasta, ja vain murto-osa käyttää pääasiallisesti oman kaivonsa vettä. Vesijohtoverkostoon voi tulla ja tuleekin joskus vikatilanteita, jolloin vedenjakelu keskeytyy tai veden laatu muuttuu niin, että vesi ei sovi juotavaksi sellaisenaan. Putkirikot ja erilaisten haitallisten bakteerien pääsy vesijohtoverkostoon ovat kohtalaisen yleisiä ongelmia, jotka voivat vaivata useankin päivän ajan. Silloin viranomainen tiedottaa asiasta ja antaa ohjeita veden käytöstä ja mm. tietoja vaihtoehtoisista vedenjakelupisteistä. 

Ohjeita voivat olla täydellinen käyttökielto tai ohje käyttää vettä vain esimerkiksi peseytymiseen mutta ei juomiseen tai ruoanlaittoon, ohje keittää vesi ennen käyttöä jne. Jos käytössä on oma kaivo, sen vedenlaatu pitää tutkituttaa säännöllisesti ja veden ominaisuuksia, kuten väriä, hajua ja makua seurata aistinvaraisesti. Lisäksi kaivon on oltava sellainen, että sinne ei pääse pintavesiä tai eläimiä ja että sen vesi vaihtuu säännöllisesti eikä jää seisomaan.

Vedenpuhdistustabletit ja erilaiset vedenpuhdistimet voivat tehdä vedestä juomakelpoista, koska ne tappavat tai suodattavat erilaisia bakteereita ja viruksia. Jos juomavedessä on muita epäpuhtauksia, kuten rautaa, kuparia, mangaania, humusta jne. Lisäksi erilaiset radioaktiiviset aineet, kuten radon, ovat erittäin haitallisia elimistölle. Vedenpuhdistimia ja suodattimia on monenlaisia. Niillä voidaan suodattaa esimerkiksi sadevedestä juomavettä jopa useamman henkilön tarpeisiin.

Juomaveden säilytys pitkään avonaisissa astioissa muodostaa aina riskin veden saastumiselle. Sen vuoksi korkilla tai kannella varustettuja elintarvikekäyttöön tarkoitettuja vesikanistereita on hyvä olla käytössä, vaikka puhtaat vesiämpärit, kattilat jne. kelpaavat myös paremman puutteessa.

Juomaveden ja ruoanlaiton lisäksi vettä tarvitaan myös peseytymiseen eli henkilökohtaisen hygienian hoitoon. Pesuveden laadun ei tarvitse olla välttämättä yhtä hyvää kuin juomaveden, joten pesuvedeksi kelpaavat hyvin myös luonnonvedet ja sadevesi, jos ne eivät ole saastuneet. Esimerkiksi radioaktiivisen laskeuman (vrt. esim. Tshernobylin ydinvoimalaonnettomuus 1986) saastuttamaa sadevettä tai luonnonvesiä ei saa missään nimessä käyttää edes peseytymiseen.

Suurimmalla osalla meistä on vesi-WC, jonka voi huuhdella verkostovedellä vain kerran sen jälkeen, jos veden tulo lakkaa kokonaan. Jos käytössä on oma kaivo, josta vesi pumpataan kiinteistön sisälle sähköpumpulla, sähköpumppukaan ei toimi ilman sähköä. Vesi-WC:n voi kuitenkin huuhdella myös luonnonvesillä ja sadevedellä kaatamalla sinne ämpärillisen vettä aina asioinnin jälkeen. Muistaa kuitenkin kannattaa, että luonnon- ja sadevesien käyttömahdollisuus riippuu asuinpaikasta ja kiinteistöstä. Jos luonnon- ja sadevesiä voi käyttää, on oltava niiden keräämiseen ja kantamiseen sopivia astioita, kuten saaveja ja ämpäreitä.

Jos asut pienen vesiosuuskunnan toiminta-alueella ja jätevesiverkostossa on sähköllä toimiva välipumppaamo, joka siirtää käymäläjätteet eteenpäin esimerkiksi pienpuhdistamolle, muista, että pumppaamo ja puhdistamokin tarvitsevat sähköä. Vaikka voisitkin huuhtoa oman WC:si järvestä, lammesta, joesta, purosta tai sadevesisaavista saatavalla vedellä, jätevesi ei siirry verkostossa pumppaamoa pidemmälle, jolloin sinne voi syntyä tukos. Läheskään kaikilla pienillä vesiosuuskunnilla ei ole esimerkiksi aggregaattia, joka voi pyörittää pumppaamoa hätätilanteessa.

Jos vaihtoehtoista tapaa WC:n huuhteluun ei ole, on toimittava toisin. Maaseudulla vanha kunnon puucee pelastaa pulasta, ja se on myös ekologinen vaihtoehto silloinkin, kun asiat ovat kunnossa ja vettä ja sähköä on käytettävissä. Veden käytön priorisointi pitää myös muistaa; silloin, kun vettä on rajoitetusti saatavilla, käytä juomakelpoinen vesi juomiseen ja ruoanlaittoon – älä vedä sitä vessasta alas. Katso tarkempia ohjeita veden käytöstä häiriötilanteissa, varautumistoimenpiteistä jne. tästä.

 

Myrskyt ja tulvat

Kovat rajuilmat ja myrskyt ovat lisääntyneet parin viime vuosikymmenen aikana merkittävästi myös Suomessa. Suomessa ei ole vielä toistaiseksi ollut hurrikaaneja ja pyörremyrskyjä, mutta niin sanotut trombit ja syöksyvirtaukset ovat yleistyneet. Ne voivat olla hyvinkin paikallisia, mutta tehdä paljon tuhoa lyhyessä ajassa. Kovan tuulen lisäksi myös vettä voi tulla todella paljon. Kovimmat tuulet yleensä kurittavat maamme rannikkoseutuja, mutta myös sisämaassa voi myräköidä toden teolla.

Myrskyt luonnollisesti voivat vaikuttaa sähkönjakeluun, ja talvisin voi tulla niin paljon lunta, että tieyhteydet huononevat väliaikaisesti. Etenkin haja-asutusalueilla ja kauempana korkeampien hoitoluokkien teistä asuville erittäin runsas lumentulo voi aiheuttaa kunnon lumimotin, jolloin autolla ei pääse mihinkään.

Vaikkakin epätodennäköistä, täysin mahdollista on myös se, että vesi vie kokonaisen tien mennessään, kuten kävi Konnevedellä toistakymmentä vuotta sitten, tai kuin vuonna 2021, jolloin Viitasaarella liukenivat monet kylätiet veden mukana. Vaikutusalueella oli useita kymmeniä kotitalouksia. Teiden korjaaminen ajettavaan kuntoon vie oman aikansa, eikä riittäviä resursseja välttämättä saada paikalle useisiin päiviin. Pitkiä tieosuuksia ei korjata pelkästään lapio- ja kottikärrytyönä talkoohengestä huolimatta, vaan myös koneita tarvitaan.

Myrskyt voivat rikkoa myös talon rakenteita ja kattoja, tai salamanisku voi sytyttää jopa talon tuleen. Kattopeltien irtoaminen ja puiden kaatuminen rakennusten päälle voivat aiheuttaa rakenteellisten vaurioiden lisäksi vesivahinkoja sisätiloille. Runsas vedentulo voi kerryttää vettä myös kellareihin.

Suomesta on kartoitettu toistaiseksi 22 merkittävää tulvariskialuetta. Näillä alueilla vesistöjen tai meriveden pinnan nousu saattaa aiheuttaa huomattavia tulvavahinkoja. Suurin osa alueista sijaitsee rannikolla ja/tai jokien varsilla, mutta myös sisämaassa on joitakin tulvariskialueita. Tietynlaisia tulvatilanteita voi syntyä myös kaupunkialueella, kun maaperä ei ime vettä eivätkä sadevesiviemärit selviä äkillisestä ja suuresta vesimäärästä. Kadut, kellarit, alikulkusillat ja -tunnelit voivat täyttyä vedestä.

Kuinka myrskyihin ja tulviin voi sitten varautua? Seuraa säätiedotuksia ja katso sääkarttojen varoitukset; tulevista myrskyistä yleensä tiedetään ja niistä varoitetaan riittävän aikaisin etukäteen, jolloin jokaisella on aikaa varautua niihin. Tiedotuksia ja varoituksia kannattaa seurata vain luotettavista lähteistä; tämäkin on eräänlaista varautumista informaatiovaikuttamisen aikakautena.

Kun tiedät, että voimakas ja mahdollisesti vaarallinen myrsky on tulossa, tee ainakin seuraavat toimenpiteet ottaen huomioon asuinpaikkasi, -tapasi ja elämäntilanteesi.

  • Huolehdi veden ja ruoan saannista (ks. esim. kappale Kotivara 72 tuntia tässä artikkelissa).
  • Lataa matkapuhelimet, virtapankit ja vara-akut.
  • Jos et ole vielä ladannut 112-sovellusta, lataa se matkapuhelimeesi ja kytke sovelluksesta/puhelimesta hätätiedotteet ja paikannustoiminto päälle.
  • Varaa kynttilöitä sekä taskulamppuja/-otsalamppuja, joissa on virtaa.
  • Tarkista radion toiminta ja paristojen kunto (hanki etukäteen pitkäkestoisia paristoja riittävästi).
  • suojaa tai kerää pois pihakalusteet ja kaikki muu irtotavara, joka voi lentää tuulessa. Etenkin kevyet katokset, aurinkovarjot ja nykyisin suositut trampoliinit ovat erittäin herkkiä koville tuulille.
  • Sulje ovet ja ikkunat.
  • Muista sulkea ja tarkistaa kattoikkunat ja parvekelasit. Ennakoivasti kannattaa tarkistaa säännöllisesti myös kattopeltien kiinnitykset ja ruuvit/naulat, joilla pellit ovat kiinni.
  • Pidä lemmikit sisällä ja varmista myös lemmikkien juomaveden ja ruoan saanti
  • Siirrä autot, mopot, moottoripyörät, polkupyörät jne. autotalliin tai suojattuun paikkaan pois puiden läheisyydestä
  • Kytke pois kaikki sähkölaitteet, joita et ehdottomasti tarvitse. Voit irrottaa ne myös pistorasiasta varmuuden vuoksi.
  • Jos käytössäsi on aggregaatti, tarkista sen toiminta (käynnistys vetämällä tai sähköisesti) ja polttoaineen saatavuus. Muista myös huoltaa aggregaatti sen käyttöohjeiden mukaan (öljynvaihto, suodattimet) ja huolehtia sähkökäynnisteisen aggregaatin akun varauksesta ja kunnosta.
  • Tarkista veneiden kiinnitykset. Näin ehkäiset niiden irtoamista ja/tai vaurioitumista esimerkiksi laiturirakenteita vasten.
  • Varaa riittävästi lämpimiä vaatteita ja esim. vilttejä, huopia tms. jos tarpeen.

Lisää tietoa varautumisesta myrskyyn ja mm. edellä mainittujen ohjeiden lähde löytyy Pelastustoimen sivuilta. Vastaavasti luotettavaa tietoa tulviin varautumisesta löytyy mm. Ympäristö.fi-sivustosta. Sivustot vastaavat itse sisällöstään ja linkkien toimivuudesta.

Suositeltavaa on, että kun lataat tiedostoja, tulosta asiakirjat(t) mahdollisimman pian itsellesi vaikkapa oman kodin varautumiskansioon. Näin tiedot ovat saatavilla myös sähkö- ja/tai tietoliikennekatkojen aikana. Voit lisäksi täydentää varautumiskansiota milloin tahansa tarpeellisella materiaalilla ja aloittaa kansion kokoamisen vaikka heti.

 

Vaarallisten aineiden onnettomuudet ja suurpalot

Suomessa tapahtuu suhteellisen harvoin merkittäviä kemikaali- tai muita ympäristölle vaarallisten aineiden onnettomuuksia, mutta mahdollisuus niille on olemassa. Onnettomuuksia voi sattua niin erilaisissa tuotantolaitoksissa sekä varastoinnin ja vaarallisten aineiden kuljetusten yhteydessä maanteillä ja rautateillä.

Vaarallisia aineita voivat olla mm. erilaiset kemikaalit, biologiset aineet, syttyvät ja syövyttävät tai räjähdysvaaralliset aineet. Niitä voi päästä sekä ilmaan että vesistöön ja niistä voi olla merkittävää vaaraa ympäristölle ja ihmisille joko paikallisesti tai alueellisesti. Kemikaalit voivat olla vaarallisia sellaisinaan tai vaarallisia aineita ja yhdisteitä voi vapautua ilmaan myös tulipalojen yhteydessä.

Pahin riski suuronnettomuudelle on kemiallisten tuotantolaitosten ja suuria määriä kemikaaleja käsittelevien tehtaiden, kuten esimerkiksi biotuotetehtaiden läheisyydessä ja vaikutusalueella. Rautatiekuljetuksissa samassa paikassa olevien kemikaalien määrä on huomattavasti suurempi kuin maantiekuljetuksissa, ja riskialueita ovat etenkin asema-alueet, joilla liikkuu useita junia useilla raiteilla ja joilla vaunuja liikutellaan.

Vaara- ja hätätilanteissa viranomaiset varoittavat ihmisiä yleisellä vaaratiedotteella ja yleisellä vaaramerkillä. Lisäksi tiedotusvälineistä voi kuulua ja näkyä yleinen 112-vaaratiedote, joka voidaan esittää tavallisen televisiolähetyksen päällä, teksti-TV:ssä, radiossa ja 112-sovelluksessa.

Varautumista vaarallisten aineiden onnettomuuksiin ja suurpaloihin on lähinnä kyky ja mahdollisuus suojautua ensisijaisesti lähimpiin sisätiloihin ja suojautumisohjeiden mukaan. Jos sisälle on mahdollista suojautua, on suljettava ovet, ikkunat ja ilmanvaihtoventtiilit ja tiivistettävä mahdollisuuksien mukaan raot esimerkiksi ilmastointiteipillä. Ellei teippiä tai vaikkapa keittiössä käytettävää tuorekelmua ole, voidaan käyttää kostutettuja kankaita, lakanoita, mattoja ja vaatteita, jotka laitetaan kohtiin, joista myrkyllistä ilmaa voi päästä sisään.

Jos kotitaloudessa on tupakoivia henkilöitä, varautumista voi olla myös nikotiinipurukumin ja/tai -suihkeen saatavuuden varmistaminen, sillä rajallista sisäilmaa ei kannata pilata tupakoimalla varsinkaan silloin, jos muut eivät polta. Jos puhdasta korvausilmaa ei tule mistään, ei kannata sytyttää myöskään takkaa, kynttilöitä, kaasutoimista lämmitintä tms. Tällöin valo ja lämpö on tuotettava jollakin muulla tavalla, kuten taskulampuilla ja lisäämällä vaatetusta tai käyttämällä peittoja, huopia jne.

Jos kotonasi on koneellinen ilmanvaihto, pysäytä se. Taloyhtiöiden vastuulla on huolehtia keskitetyn ilmanvaihdon käytöstä ja katkaisusta tarvittaessa. Savuhormien peltien aukkojen tiivistämiseen voi käyttää sanomalehtiä. Tiivistäminen hidastaa ulkoa tulevan ilman pääsyä sisätiloihin.

Useat myrkkykaasut, kuten esimerkiksi kloori, ovat ilmaa painavampia. Ilmaa painavammat kaasut keräytyvät mataliin maastonkohtiin, painaumiin, syvennyksiin ja kellareihin. Myrkkykaasut kulkeutuvat tuulen suuntaan, joten jos olet ulkosalla etkä pääse sisätiloihin, hakeudu pois tuulen alapuolelta sivutuuleen korkeimpaan mahdolliseen maastonkohtaan.

Myös erilaisissa tulipaloissa voi syntyä savun lisäksi muita vaarallisia ja myrkyllisiä kaasuja. Suojautuminen sisätiloihin ja em. toimenpiteet ovat perustoimenpiteitä sellaisissa tilanteissa. Noudata yleistä vaaramerkkiä, kuuntele vaaratiedotteita ja noudata viranomaisten ohjeita. Vältä puhelimen käyttöä ja soittamista hätänumeroon, ellei joku ole välittömässä vaarassa ja tarvitse sisällä apua. Jos kaasuvaara tai tulipalo jatkuu pitkään, on varauduttava pysymään sisätiloissa niin pitkään, kunnes viranomainen ilmoittaa vaaran olevan ohi.

Jos alueellasi on kemikaalionnettomuuden tai suurpalon riski, voit varautua siihen selvittämällä mm. mahdolliset poistumisreitit vaara-alueelta ja paikat, joihin voit ulkona ollessasi mennä, jos tarve vaatii. Selvitä esimerkiksi, mistä taloyhtiön pääilmanvaihto katkaistaan, voiko sen tehdä kuka tahansa, ja kuka on vastuussa taloyhtiössä suojelutoimenpiteiden toteuttamisesta vaaratilanteissa.

Jos asut omakotitalossa, jossa on koneellinen ilmanvaihto, harjoittele sen kytkemistä päälle ja pois. Vaikka koneellista ilmanvaihtoa ei olisikaan, selvitä silti, miten voit nopeasti tiivistää ovet, ikkunat ja mahdolliset ilmavuotokohdat ja että onko sinulla ylipäänsä tarvikkeita suojautumiseen.

Katso myös Suomen Pelastusalan keskusjärjestön SPEK:n ohjeet sisälle suojautumisesta.

 

Säteilyonnettomuudet ja ydinräjähdykset

Jos Suomessa tapahtuu säteilyonnettomuus, siitä annetaan yleinen vaaramerkki, onnettomuudesta tiedotetaan ja varoitetaan kaikissa mahdollisissa tiedotusvälineissä ja 112-sovelluksen kautta.

Säteilyonnettomuuden sattuessa yleisimmät suojautumistoimenpiteet ovat käytännössä vastaavat kuin kemikaalionnettomuudessa tai suurpalotilanteessa, eli suojaudutaan ensisijaisesti sisätiloihin ja toimitaan viranomaisten ohjeiden ja suojautumissuunnitelman mukaan. Jos viranomainen määrää säteilyonnettomuuden vaikutusalueelle evakuoinnin, noudatetaan viranomaisten määräyksiä.

Perusohje suojautumiseksi säteilyvaaratilanteessa on seuraavanlainen:

  • Siirry viipymättä sisätiloihin.
  • Sulje ovet, ikkunat ja ilmanvaihtoaukot ja sammuta ilmanvaihto. Tiivistä tarvittaessa ikkunoiden ja ovien raot, tuloilmaventtiilit, savuhormien peltien aukot jne.
  • Varaa ruokaa ja juotavaa suojassa olevan henkilömäärän mukaan.
  • Suojaa vesi ja ruoka tiiviisiin astioihin (kannelliset muoviämpärit, säilytysrasiat jne.)
  • Kuuntele radiota. Viranomaiset antavat toimintaohjeet radion välityksellä Ylen uutisista. Varmista, että voit käyttää paristoja tai akkuja, jos sähkönjakelu katkeaa.
  • Ota joditabletti vasta viranomaisen kehotuksesta. Joditabletti estää radioaktiivisen jodin kertymistä kilpirauhaseen, mutta se ei estä minkään muun radioaktiivisen aineen, kuten cesiumin, vaikutuksia. Joditabletti ei myöskään estä säteilyn vaikutuksia muualla kehossa. Sitä ei tule ottaa “kaiken varalta” etukäteen vaan ainoastaan ohjeiden mukaan.
  • Vältä puhelimen käyttöä, ellei joku ole välittömässä vaarassa.

Tarkemmat toimintaohjeet säteilyvaaratilanteessa löytyvät mm. Säteilyturvakeskus STUK:n sivuilta. STUK:n selkosivut aiheesta löytyvät tästä. Voit tallentaa ja tulostaa ohjeet myöhempää tarvetta varten ja säilyttää niitä oman kodin turvakansiossa.

Ydinräjähdyksen sattuessa suojaudutaan väestönsuojiin, jos viranomainen määrää niin.  Väestönsuojat tulee saada lain mukaan käyttöön 72 tunnin kuluessa siitä, kun niiden käyttöönotosta määrätään. Sen vuoksi suojautuminen sisätiloihin muulla tavalla ennen väestönsuojiin pääsemistä voi olla tarpeen. Myös väestönsuojan puuttuessa suojaudutaan sisätiloihin. Katso lisätietoja väestönsuojista ja väestönsuojelusta STUK:n sivuilta.

Varautumista ydinräjähdykseen on ainakin oman asuinalueen väestönsuojien sijainnin selvittäminen ja se, mikä väestönsuoja on itseä lähin yleinen väestönsuoja jne. Lisäksi oman taloyhtiön väestönsuojan käyttöön ja taloyhtiökohtaiseen pelastussuunnitelmaan tutustuminen on tärkeää. Varautuminen luo varmuutta ja vahvistaa turvallisuuden tunnetta, vaikka mitään ei sattuisi.

Pelastuslain ja Valtioneuvoston asetuksen pelastustoimesta mukaan pelastussuunnitelma on laadittava kaikkiin kiinteistöihin, joissa on vähintään kolme asuinhuoneistoa. Suunnitelma on pidettävä ajan tasalla, tarkistettava se ajoittain sekä päivittää se tarvittaessa.

 

Sodat, hybridivaikuttaminen ja muut uhat

Viimeaikainen kehitys maailmalla ja Suomen lähialueilla on osoittanut, että jonkinlaisen Suomeenkin vaikuttavan sodan todennäköisyys on kasvanut. Sotatilanteen varalta harjoitellaan ennen kaikkia armeijassa asepalveluksen aikana, myöhemmin reservin kertausharjoituksissa ja vapaaehtoisessa maanpuolustuskoulutuksessa.

Sotatilanteeseen varautuminen on pitkälti varautumista samalla tavalla kuin muihinkin poikkeustilanteisiin, sillä sota voi vaikuttaa niin sähkön- kuin vedenjakeluun ja aiheuttaa maasto- ja materiaalituhoja ja vaurioittaa infrastruktuuria, kuten maanteitä, rautateitä ja vesiteitä, aivan kuten myrskyt ja tulvat. Sotatoimien vaikutuksesta myös erilaiset vaaralliset aineet voivat levitä, tulipaloja voi syttyä ja myös säteilyvaaratilanteita voi syntyä.
Hybridivaikuttamiseen kuuluu esimerkiksi virheellisen ja valheellisen tiedon levittäminen, hyökkäykset tietoverkkoihin, viestintäjärjestelmien häiritseminen jne. Siihen voidaan lukea myös informaatiosodankäynti ja monet muut tavat, joilla yhteiskunnan toimintaa ja järjestystä pyritään horjuttamaan. Tietoverkkoja vastaan esimerkiksi voidaan kohdistaa erilaisia toimenpiteitä, jotka joko lamauttavat jonkun palvelun tai palveluiden toiminnan kokonaan, häiritsevät tai hidastavat niiden käyttöä tai joilla pyritään levittämään väärää ja paikkansapitämätöntä tietoa. Siksi vain luotettavien uutislähteiden ja uutistoimittajien tarjoamien uutisten lukeminen on kannattavaa.

Sosiaalinen media, erilaiset keskusteluryhmät, ja ei-virallisten tahojen välittämät tiedot ovat aina arveluttavia ja vaarallisiakin tietolähteitä, koska niiden sisältämää tietoa on liian helppo säädellä ja manipuloida eri toimijoiden intressien mukaan. Sosiaalinen media onkin yksi tärkeimmistä informaatiovaikuttamisen kanavista.

Hyviä keinoja suojautua hybridivaikuttamiselta on itsensä valistaminen ja kouluttautuminen tunnistamaan erilaisia uhkatekijöitä. Tätä varten on olemassa erilaisia kursseja esimerkiksi Maanpuolustuskoulutus MPK:n järjestäminä.

Kyberturvallisuudesta on erinomainen verkkokurssi Pedanetin sivuilla. Kurssin voit suorittaa joko tenttien tai sitten tutustua kurssimateriaaliin vapaasti verkossa. Jos haluat tai sinun tarvitsee suorittaa kurssi tenttien, toimi sivustolla annettujen ohjeiden mukaan. Muussa tapauksessa voit pohtia esimerkiksi esseetehtävässä mainittuja asioita itseksesi tai vaikkapa perheenjäsentesi kanssa.


Kotivara 72 tuntia

Vakavien sähkönjakelun häiriötilanteiden ja minkä muun poikkeustilanteen varalta tahansa on hyvä pitää kotona ns. kotivara. Usein puhutaan käytännössä samasta asiasta nimellä hätävara. Se, mitä kotivaraan kuuluu, vaihtelee tarpeen mukaan, mutta kotivara sisältää vähintään ylimääräistä ruokaa (mm. säilykkeitä, kuivaruokaa ja ylipäänsä pitkään ilman kylmää säilyviä elintarvikkeita), puhdasta vettä ja muita tarvikkeita. Kotivaran nyrkkisääntönä on pidetty kolmen vuorokauden eli 72 tunnin käyttötarvetta, joka koskee koko ruokakuntaa.

Myös ruoanlaiton pitäisi olla mahdollista ilman sähköä, joten esimerkiksi retkikeitin polttoaineineen tulisi kyseeseen. Jos omassa kodissa on puulämmitys ja vaikkapa puilla lämpiävä kamiina tai ulkona ns. kesäkeittiö puuliesineen tai kaasugrilli, ruoan lämmitys ja kypsennys onnistuu niilläkin. Puun käyttömahdollisuus helpottaa lisäksi kiinteistön lämpimänä pitämistä. Muista ihmisten ruoan lisäksi varata ruokaa myös lemmikeille, jos niitä on. Lemmikkien kuiva- ja märkäruoat säilyvät hyvin huoneenlämmössä.

Kotivaraan kannattaa sisällyttää myös mm. paristoja paristoilla toimivia sähkölaitteita, kuten radiota varten, varavirtalähde puhelimen lataamista varten, taskulamppu(ja), tulitikkuja, kynttilöitä, ensiaputarvikkeita, välttämättömien lääkkeiden lisäksi mm. hiilitabletteja, ripulilääkkeitä, särky- ja tulehduskipulääkkeitä. Muista lääkeaineissa asianmukainen säilytys ja tarkista käyttöpäivämäärät.

Kotivara ei ole mikään tietty määrä tietynlaista tavaraa tietyssä paikassa, vaan yleensäkin valikoima jokapäiväisiä elintarvikkeita ja muita juttuja, joita muutenkin käytettäisiin. Kotivaraan voi myös koskea, kunhan muistaa täydentää sitten, mitä siitä ottaa. Esimerkiksi jauhot ja leivontatarvikkeet voivat olla osa normaalia kotivaraa. Muistathan, että kaikki eivät voi käyttää mm. vehnää, joten gluteenittomia ruoka-aineita ja jauhoja tulisi myös olla tarvittaessa varastossa!

Silloin, kun korona iski ensimmäistä kertaa vuonna 2020, kaupoissa uusi erityistilanne näkyi mm. vessapaperin ja hiivan kohonneessa kysynnässä. Kuivahiivaa on hyvä olla kotona muutenkin, koska se säilyy pitkään, painaa vähän ja vie vähän tilaa. Jauhot säilyvät pääosin hyvin pitkään kuivassa ja viileässä, mutta eivät loputtomiin, joten niitä kannattaa käyttää, ja täydentää sitten jauhovarastoa tarpeen mukaan.

Kotivaran sisältö riippuu muiden varautumistoimenpiteiden tapaan hyvin paljon asuinpaikasta ja elämäntilanteesta. Kaupunkikeskuksissa asuvan varautuminen poikkeaa esimerkiksi muutaman tuhannen asukkaan maaseutukunnan harvaan asutulla alueella asuvan varautumisesta. Jos haluat selvittää, mikä on oma kotivarasi tilanne, voit tehdä YLE:n sivuilla olevan testin. Testissä kysytään mm. seuraavia asioita:

  • kuinka pitkään selviäisit kotonasi olevalla ruoalla, jos et pääse kauppaan
  • kuinka paljon vettä olet varastoinut yhden henkilön tarpeiksi
  • mistä kuulet viranomaisten tiedotteet, jos sähköä ei ole, eikä esim. puhelimessa ole virtaa tai radiossa paristoja
  • onko kotonasi esim. taskulamppu (jossa toimivat paristot) ja kynttilöitä
  • mikä on lääkekaappisi tilanne
  • miten WC toimii sähköjen ollessa poikki.

Kolmen vuorokauden kotivara on käytännössä vähimmäissuositus, ja pidempäänkin omavaraisuuteen voi olla hyvä varautua. Aina luotettavat Martat antavat myös omat vinkkinsä ja listansa kotivaraan kuuluvista ruoka-aineista ja tarvikkeista. Marttojen sivuilla on myös erilaisia ohjeita varautumiseen poikkeustilanteita varten. Marttojen kotivarasuositukseen kuuluvat seuraavat asiat:

  • valmista mehua ja pullotettua vettä
  • (tuoreita hedelmiä, kasviksia ja juureksia sekä) säilykkeitä
  • leipää, näkkileipää, riisikakkuja, korppuja
  • pähkinöitä, siemeniä, kuivattuja hedelmiä
  • hilloja, soseita
  • muroja, myslejä, hiutaleita
  • mehuja, mehukeittoja
  • huoneenlämmössä säilyvää maitoa ja kasvijuomia
  • kala-, liha- ja papusäilykkeitä
  • lastenruokia
  • pikariisiä, linssejä, pastaa, nuudeleita, pussikeittoja, valmiskastikkeita, kastikejauheita, muusijauhetta, soijarouhetta
  • sopivaa ruokaa erityisruokavalioiselle
  • välipalapatukoita, keksejä, suklaata, sipsejä
  • ruokaa lemmikeille
  • (kahvia, teetä, kaakaota)

Lisäksi suositellaan, että kotona olisi jonkin verran käteistä rahaa, sillä poikkeustilanteet voivat vaikuttaa maksujärjestelmiin, jolloin esimerkiksi pankkiautomaatista ei voi nostaa rahaa ja/tai pankkikorteilla ei voi maksaa.

Lista ei ole pakollinen, ja jokainen voi valita ja määrittää ne asiat, joita haluaa oman kotivaransa sisältävän. Kotivaran tulisi joka tapauksessa olla sellainen, että sillä selviää vähintään kolme vuorokautta. Lataa ja tulosta 72 tunnin varautumisohje artikkelin lopusta.

Kotivaran lisäksi jokaisella olisi hyvä olla ainakin seuraavat tarvikkeet saatavilla poikkeustilanteita varten. Listan on laatinut Amerikan Punainen Risti.

  • merkinantopilli
  • N95-luokan/FF2-luokan maskeja tai kirurgisia maskeja
  • tulitikkuja, sytytin, tulukset tai vastaavat
  • sadevarusteet
  • pyyhkeitä
  • työkäsineet (lisäksi kertakäyttöisiä sairaalakäsineitä)
  • työkalusarja (ruuvimeisseli, vasara, pihdit, esim. retkisaha jne.)
  • ilmastointiteippiä
  • sakset
  • ajanvietettä (lautapelejä tms.), lukemista jne.

Tarpeellisia voivat olla myös

  • kuulokojeen paristot, silmälasit/piilolinssit, lääkeruiskut jne.
  • lastenhoitotarvikkeet (pullot, äidinmaidonkorvike, lastenruoka, vaipat, kosteuspyyhkeet jne.)
  • lemmikkien ruoka ja juoma, kantokoppa, juoma/ruokakuppi jne.
  • radiopuhelin, joka ei vaadi matkapuhelinverkkoa
  • purkinavaaja/pullonavaaja tai monitoimityökalu
  • roskapussit ja jätesäkit, kannellinen astia mm. käytetyille terveyssiteille jne.
  • hammasharja, hammastahna (ts. normaalit päivittäishygieniatarvikkeet)

 

Lopuksi

Poikkeustilanteisiin voi varautua monella muullakin tavalla, kuten vaikkapa osallistumalla erilaisille kursseille. Yksi tärkeimmistä on ensiapukurssi, joka ei mene koskaan hukkaan, vaikka kyse ei olisikaan poikkeustilanteesta; ensiapua saattaa joutua antamaan missä ja milloin tahansa. Esimerkiksi Maanpuolustuskoulutus MPK järjestää kaikille avoimia kursseja, joilla opetetaan mm. ensiaputaitoja, maastossa liikkumista ja erätaitoja, etsintä- ja pelastustaitoja. Lisäksi eri tahot järjestävät alkusammutuskursseja jne.

Vapaaehtoista maanpuolustuskoulutusta on mm. erilainen reserviupseeri- ja reserviläistoiminta sekä reserviläisten naisjärjestöjen toiminta. Vapaaehtoinen maanpuolustus kansalaistoimintaa, joka tukee Suomen maanpuolustusta ja kehittää viranomaisten ja kansalaisten valmiutta selviytyä eri turvallisuustilanteissa. Tietoja vapaaehtoisesta maanpuolustuskoulutuksesta löytyy mm. Reserviläinen-lehden sivuilta. Useille kursseille ja vapaaehtoiseen maanpuolustuskoulutukseen voi osallistua ympäri vuoden.

Edellä mainitut asiat ovat vain suppea kooste kaikesta, mitä varautumiseen voi liittyä. Suuria muutoksia omaan elämäänsä ei tarvitse tehdä, kunhan tiedostaa, mitä ympärillä tapahtuu ja osaa suhtautua kriittisesti erilaiseen tietoon sekä hakea sitä luotettavista lähteistä. Vanhan sanonnan mukaan “tieto lisää tuskaa”, mutta se pikemminkin lisää turvallisuutta. Tällöin poikkeustilanteet eivät tule yllätyksenä. Samaten edellä mainitut ohjeet voivat vaikuttaa pikemminkin suojelu- kuin varautumisohjeilta, mutta varautumista on myös se, että osaa suojella niin itseään ja läheisiään kuin omaisuuttaan.

 

Teksti: Mikko Aslak Lemmetti


72 tunnin varautumisohje